Syy miksi vastustan demokratiaa on, että parempikin vaihtoehto on olemassa.
Demokraattisissa äänestyksissä riittää, että saa tyhmimmät äänestäjät puolelleen.
USA ja länsimaat kannattavat demokratiaa, koska silloin kansalle annetaan näennäisesti valta päättää asioita. Vallassa olevien "oikeat arvot" vaan syötetään valtamedioiden, virkamieskoneiston ja oikeuslaitoksen kautta kansalle mielipiteiksi. Sitähän Suomen maahanmuuttopolitiikkakin on, eli olet rangaistuksen ansaitseva rasisti, jos et tienaa mieluummin elintasopakolaislaumalle, kuin oman perheesi hyväksi. Minä taas mieluummin suosittelen suomalaisia käännyttämään verorahoilla elävät ulkomaalaiset, kuin lisäämään nykyisen maahanmuuttopolitiikan vuoksi omaa eläkeikää 70:een ikävuoteen. Vietät kai mieluummin aikaa puolisosi, lastenlastesi ja muiden rakkaittesi parissa, kuin teet työtä ahneen ja kiittämättömän maahanmuuttajasuurperheen hyväksi viimeiset vuotesi?
Demokratiaa parempi malli:
Mielestäni äänestys- ja ehdokkuusoikeus pitäisi olla vain kohtuullisen vaativan älykkyys- ja yleissivistystasotestin suorittaneilla ihmisillä. Ehdokkaiden tulisi osata erittäin hyvin talousmatematiikkaa, lakien ja rahajärjestelmän perusteet, jotta tietää mitä on tekemässä. Silloin antamalla hotellihuoneessa, epäpätevä nainen ei saisi enää ministerin salkkua.
Uskon että älykkyys- ja osaamistestit suorittaneet poliitikot pystyisivät vahtimaan paremmin omaa etuaan ajavia poliitikkoja ja käräyttämään heidät välittömästi. Kun kiinni jäämisen riski on lähes varma, väärinkäytökset vähenisivät merkittävästi.
Älykkäät ja pätevät eivät myös luottaisi vääriin/korruptoituneisiin neuvonantajiin, kuten nyt tehdään. Jyrki Katainen on tästä hyvä esimerkki velkaannuttaessaan Suomen valtion ja jättäessään velkalaskun Suomen nuorille sukupolville maksettavaksi. Epäpätevät kansanedustajat ovat vielä hyväksyneet tämän Kataisen vastuuttoman velanoton.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tästä aiheesta tuli ajankohtainen, kun tutkijatkin toteavat saman kuin allekirjoittanut:
Tiedemiehet: Demokratia ei toimi, koska ihmiset eivät ole tarpeeksi älykkäitä
Demokratia on hyvä idea... teoriassa. Käytännössä se toimii huonosti, koska ihmiset eivät yksinkertaisesti ole riittävän älykkäitä.
Tällaiseen johtopäätelmään on päätynyt entistä useampi tiedemies, kertoo LiveScience-verkkosivusto.
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/tiedemiehet+demokratia+e...
Olen samaa mieltä.
Tästä demokratian rappiosta on hyvänä esimerkkinä myös monien julkkisten valinta kansanedustajiksi, ei ansioidensa takia vaan tunnettavuutensa takia.
Yksi ratkaisu olisi, että poliittiset puolueet lakkautetaan ja lakeja alkaisi säätää asiantuntijoista ja oppineista henkilöistä koostuva eduskunta. Jotta pääsisi kansanedustajaksi, pitäisi läpäistä tietty hyvin suunniteltu ja monipuolinen testi. Jos sitten kovin töppäilee tai osoittautuu laiskaksi tai pätemättömäksi, niin sellainen henkilö voitaisiin erottaa ja tilalle otettaisiin joku muu.
Nimitys "kansanedustaja" olisi silloin vanhentunut. Tilalla voisi olla nimitys "lainsäätäjä".
Kyllähän tämä karsiutuisi pois ihan suht pienelläkin muutoksella. Sillä, että eduskuntaan pääsee suoraan äänimäärän mukaan, eikä niin kuin nyt, että äänet menevät puolueelle. Puolue kun haluaa maksimoida äänimääränsä ja siksi näitä kikeelomaita ja jaanapelkosia siellä istuukin (mitenkään mainittuja henkilökohtaisesti halveksumatta). Henkilökohtainen äänisaalis tuliskin asiantuntemuksen perusteella, ei minkään tunnettuuden. Tietysti julkkiksetkin voisi osallistua, mutta olkoon sitten tarpeeksi fiksuja. Puolueen äänimäärän tuella ei enää onnistuisi ja toisaaltaempä usko, että puolueet enää näitä tässä tapauksessa niin haalisivatkaan riveihinsä.
Mutta ei ole esimerkiksi rahoituksen professori, joka olisi paljon vakuuttavampi tutkinto kun käsitellään rahoitusasioita. Valtsikan käyneethän ovat lähes aina ihan idiootteja, mitä tulee finanssikapitalismin ymmärtämiseen.
Kira; Siksi totesinkin, että m
nämä julkkisnimet olivat vain esimerkkejä nimistä ja myös että jos pätevyyttä löytyy, niin polku on selvä.
Väitän, että Vaikka Jaana Pelkonen on VT:ttä opiskellutkin, Hän tuskin olisi eduskunnassa ilman julkista entisyyttään. Sana tuskin ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettekö se olisi mahdollista.
Ruotsissa ei valita julkkiksia,koska vaali on linjavaali eli valitaan asiavaihtoehtojen välistä
Puolueet valikoivat ja asettavat paremmuusjärjestykseen ja läpi pääsevätlistan kärjen edustajat
Näin ylilyöntien eliminointi onnistuu
Jouko Piho. Kannatat siis sittenkin teknokraattista uutta maailmanjärjestystä, eipä olisi uskonut. Kuka tuollaiset testit suunnittelisi? Ei tällaisissa ajatuksissa ole mitään tolkkua, nykyinenkin demokratia on liian asiantuntijavaltainen.
Mikä nykyinen demokratia? Sveitsiäkö tarkoitat?
Teknokratia on muuten eri asia kuin kannattamani Meritokratia. Jouko Piho käsittääkseni kannattaa Meritokratiaa.
"Teknokratia on muuten eri asia kuin kannattamani Meritokratia."
No, jonkinlaista harvainvaltaa kuitenkin. En lainkaan ymmärrä, miksi tuohon suuntaan pitäisi mennä. Mihin se olisi ratkaisu?
Hierarkinen asiantuntijavalta ja salailu nimenomaan mahdollistaa nykyisenkaltaisen vallankäytön talousasioissa. Asiantuntijoille on opetettu miten taloudesta pitää ajatella, ja esimerkiksi rahajärjestelmän kummallisuudet ovat asiantuntijoille vain realiteettejä, eivät pohdittavia asioita. Jostain olen kuullut, että EKP:ssä ei ole koskaan tehty tilintarkastusta. Piti tuo paikkansa tai ei, niin juuri tavallisen maallikon noita tilejä pitäisi päästä tarkastelemaan. Syntyisi hedelmällistä kansalaiskeskustelua, jos vaikka Teuvo Hakkarainen kertoisi julkisuudessa omin sanoin EKP:n toimintatavoista parlamentaarikkojen pankkitarkastuskäynnin jälkeen. Avoimuutta siis lisää, ei asiantuntijavaltaa.
Et näköjään ymmärrä asiantuntijavallan etuja. Mikset käy sitten baarissa kysymässä apua sairauksiisikin, kun kyllä kymmenen juopon mielipide on demokraattisemmin muodostettu, kuin yhden lääkärin, joka edustaa harvainvaltaa.
Tuo lääkäri-esimerkki sattui sopivasti, koska jouduin sitä miettimään, kun eräs toinen teknokraattisen totalitarismin kannattaja täällä puheenvuoroissa otti sen esille.
Lääkärin tietenkin kuuluu saada valtaa asiantuntijuutensa perusteella eri tilanteissa. Olennaista on, mitä tapahtuu hoitotilanteen jälkeen. Jos tapahtuu hoitovirhe, avoimessa yhteiskunnassa voi potilas itse tehdä valituksen, ja lopulta lääkäri voidaan erottaa tai rikostapauksessa tuomita riippumattoman tuomioistuimen toimesta. Jos taas valituksia käsittelevien tahojen tai tuomioistuinten toiminnassa on puutteita, voivat tiedotusvälineet niistä raportoida. Lopulta kansalaiskeskustelu voi johtaa eduskunnan säätämään uusia lakeja, jolla toimintaa parannetaan.
Tällaiset avoimet itseään korjaavat mekanismit puuttuvat puhtaasta asiantuntijavallasta. Ei olisi kovin hyvä, jos tapauksen hoitaneen lääkärin lääkärikaverit pääsisivät päättämään hoitovirheoikeudenkäynnissä. Tällaisia kollegiaalisia asiantuntijavallan piirejä löytyy nimenomaan esimerkiksi finanssisektorilta, pankkiirit ja lakimiehet suojelevat toinen toisiaan, ja yhteisiä salaisuuksia. Tiedotusvälineet ovat pitkälti epäonnistuneet tuomaan valoa noihin ympyröihin.
Oikeus pyytää saman alan lääkäreiltä lausunnon hoitovirheistä ja käytännössä tuomitsee niiden lausuntojen pohjalta. Kyse on täsmälleen samasta kollegiaalisesta asiantuntijavallasta, jota väitit ettei sitä olisi.
Onhan itsenäisen oikeuden julkinen päätös kuitenkin aivan eri asia, kuin lääkäreiden keskinäiset päätökset. Tietenkin parannettavaa löytyy Suomessakin paljon noissa asioissa.
Ennen toista maailmansotaa blogistin esittämä valtiojärjestelmä oli muodissa ja toteutuikin enemmässä tai vähemmässä määrin useissa eurooppalaisissa valtioissa. Tuolloin korostettiin älykkyyden ja hyveellisyyden lisäksi myös "rotupuhtautta", jonka toisaalta katsottiin liittyvän edellisiin, mutta Suomessa epädemokraattisen äärioikeiston nousu jäi ratkaisevalla tavalla vajaaksi kun valtiovalta puolustautui presidentti Svinhufvudin johdolla voimakkaasti esimerkiksi Lapuan liikkeen vaatimuksia vastaan.
Sodan jälkeen edustuksellista demokratiaa alettiin vahvasti suosia ja vaalia Suomen ohella Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuunottamatta. Tähän vaikutti, paitsi toisen maailmansodan kauhut, myös inho ja pelko Neuvostoliiton Itä-Eurooppaan pakottamia totalitaarisia järjestelmiä kohtaan.
En haluaisi joidenkin taloudellisten pikkuharmien vuoksi länsimaista edustuksellista demokratiaa ja verraten hyvää ihmisoikeuksien puolustamista ainakin näiden maiden omilla alueilla vaihdettavaksi mihinkään epämääräisempään kuvioon, joka varmasti paljastuisi ennemmin tai myöhemmin hyvinkin raadolliseksi.
Puhut täysin eri asiasta. Etkö lukenut blogiani? Väänsin asian oikein rautalangasta, jotta se olisi helppo ymmärtää ja vastaväittäjille ei jäisi liikaa tulkinnanvaraa.
Tuollainen älykkyys- ja yleissivistystesti suosii niitä, joilla on akateeminen tausta ja varaa kouluttautua. Sillä on monissa maissa myös historiallisista syistä selvä korrelaatio siihen, onko esimerkiksi maahanmuuttajataustainen, romani, pienen alkuperäiskansan, kuten saamelaisten edustaja tai kuuluuko usein valkoihoiseen ja alueen valtakieltä puhuvaan kantaväestöön ja saa siitäkin etulyöntiaseman.
Kysymyksessä on siis mitä ilmeisimmin sekä luokka- että "rotu"kysymys. Tuolla tavalla luotava poliittinen järjestelmä olisi jonkinlainen fasistisen ja feodalistisen järjestelmän hybridi ja sen ihmisoikeusvaikutukset ennen pitkää kammottavat.
Nuo asiat voidaan vaikka opettaa peruskoulussa ja tenttiä osaaminen missä vaiheessa ihmisen ikää tahansa ylioppilaskirjoitustyylillä. Ei tuon toteuttaminen taas mitään tähtitiedettä ole.
En voi kyllä mitenkään ymmärtää, missä mielessä tässä olisi kyse eri asiasta.
Testattiinko silloin ehdokkaiden ja äänestäjien ymmärtämiskyky päätöksiin ja niiden päätösten seurauksiin?
Vastaus: Ei testattu.
Antiikin Kreikan alkuperäinen demokratia toimii: Itsensä ja tarvittaessa läheisensä elättävät VAPAAT MIEHET saavat äänestää ja olla ehdokkaina.
Antiikin Kreikan demokratia ei olekaan nykyaikaisen demokratian malli, vaan tämä meidän tuntemamme järjestelmä on alkanut saada poliittisina teorioina nykyiset piirteensä 1700-luvun valistusajalla Ranskassa.
Länsimaisen demokratian voimakkaimmat laajentumiset ovat tapahtuneet kahdessa erässä, ensin Saksan hävittyä toisen maailmansodan ja sitten Neuvostoliiton hajottua ja Itä-Euroopan maiden vapauduttua sen miehityksestä. Monet toivovat arabikeväästä demokratisoitumisen kolmatta aaltoa, mutta se uhkaa jäädä tulematta, koska islamilaisessa kulttuuripiirissä ei ole koskaan ollut valistusaikaa, vaan islamin päähaara on pysynyt hyvin vanhoillisena.
Suurin riski demokratialla on vajota muista maista riippumatta totalitaariseen järjestelmään, jos kansalaiset alkavat laaja-alaisesti kokea, että demokratia on epäonnistunut korjaamaan sosiaalisia epäkohtia ja keskiluokan elintaso on romahtanut. Tämä voi olla kovin hintalappu, minkä Eurooppa saattaa joutua nykyisen talouskriisin huonosta hoidosta tulevaisuudessa maksamaan.
Sellaiset tahot haluavat puolustaa toimimatonta demokraattista järjestelmää, jotka tietävät järkeistämisen lopettavan oman ansiottoman hyödyn.
Väitätkö Mikko noiden tutkijoiden olevan väärässä?
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/tiedemiehet+demokratia+e...
Tuossa lainaamassasi artikkelissa on kuitenkin hyvä loppupäätelmä: "Demokratia on silti tutkijoiden mielestä parempi vaihtoehto kuin diktatuuri. Demokratia yleensä estää sen, että valtaan nousee keskimääräistä huonompia johtajia."
Tarkentaisin itse sitä myös sillä, että demokratia on myös parempi vaihtoehto kuin totalitarismi tai eriarvoisen äänioikeuden järjestelmä valtiollisissa vaaleissa. Myöskään se, että arvostetut tiedemiehet esittelevät jotakin, ei tarkoita samalla sitä, että esitys olisi eettisesti oikein. On esimerkiksi muistettava taannoinen arvostetussa brittiläisessä lääketieteellisessä lehdessä ollut julkaisu, jossa esitettiin, että "vanhemmilla tulisi olla oikeus surmata vastasyntynyt lapsensa, koska jälkimmäinen ei vielä olisi älyllisesti kehittynyt persoona".
Etiikkahan ei ole oikeaa tiedettä matematiikan tai fysiikan tavoin. Vastasyntyneen vauvan murhaamista puoltaneet ihmiset sanoivat vain henkilökohtaisen mielipiteensä ja perustelivat sen heille kelpaavalla perustelulla.
Matti Vuorio,
Niin se toimi antiikin Kreikassa, jossa enemmistö asukkaista oli orjia ja naiset vailla valtaa. Kaikki edelliseen kuulumattomat miehetkään eivät olleet vapaita. Niin että pieni oli porukka, jotain taistolaisten luokkaa nykymittareilla.
Jos taas preesens-ilmaisullasi tarkoitat nykyaikaa, on silloinkin porukka vähintään yhtä pieni. Esim. nykyajan kansanedustajathan eivät ole vapaita. Ei edes siinä mielessä kuin perustuslaki määrittelee. Henkisen vapauden osalta taitaa olla vielä huonommin. On laulajaa, hormoni-ihmisiä, yleis- ja erikoisjulkkiksia, joiden tekemiset tai tekemättäjättämiset ovat keskustelun yleiskamaa. Koko järjestelmä on korruptoitunut, "on maan tapa".
Ehdotettu asiantuntijavalta on useassa maassa kokeiltu, enimmäkseen 30-luvulla ja "hyväksi" havaittu. Hitler oli tässä mestari.
Hän perusti "demokraattisperinteiseen" hallintojärjestelmään oman rinnakkaisjärjestelmän, joka perustui puoluevaltaan. Siis itse asiassa natsipuolueen valtaan. Konstellaatio on hienoin sovellus "hajoita ja hallitse"-filosofiasta.
Tähän tuntuu ainakin osa kommentaattoreista pyrkivän.
Sääliksi käy.
Sivilisaatioita ei ole koskaan tuhonnut tyhmä kansa, vaan todellisuudesta vieraantunut eliitti.
"He who knows nothing is closer to the truth than he whose mind is filled with falsehoods and errors."
Thomas Jefferson
Tämä yhdistettynä siihen että tyhmät on yleensä myös laiskoja, saa aikaan sen että systemaattiset kansanäänestykset ovat tehneet Sveitsistä maailman parhaan paikan elää.
Mietippä jos kansasta 50% on tyhmää ja äänestäisi väärin, mutta on samalla myös laiskaa joten heistä vain puolet käy äänestämässä.
50% on fiksuja ja he ymmärtävät ettei hyvät päätökset synny ilman vaivaa.
Niinpä kansanäänestyksessä aktiivisuus on 75% ja Tulos on 66% "oikein" ja 33% väärin
Kun tälle lainausten linjalle kerran lähdettiin niin upotanpa minäkin lusikkani soppaan:
"Give me control of a nation's money supply, and I care not who makes her laws."
Mayer Amschel Rothschild
Demokratia on turha systeemi jos kansan valitsema hallinto on voimaton pankkien edessä.
Demokratia on järjestelmä, jolla suojellaan pankkiireja. Suurin osa kansasta on tutkijoidenkin mukaan niin tyhmää, etteivät osaa analysoida mitä heidän kannattaisi vastustaa oman etunsa vuoksi. Siksihän politiikastakin koitetaan tehdä mahdollisimman monimutkaista, ettei tavallinen kansa ymmärrä kuinka sitä huiputetaan.
Tässä oma kaikkien aikojen suosikkiväitteeni.
Onpa harvinaisen typerä bloggaus. Tuolaisia "ajattelijoita" Suomen porvarillinen koulujärjestelmä tuotta. Kirjoittajan täytyy olla suht´ nuori vasta maisterin tutkinnon suorittanut ajatuksen jättiläinen.
Eivät tainneet koskaan mainitä koulun penkilä, miten Hegel ymmärsi ajattelun, jota hänenkin jälkeen on kehitelty marxilaisen filosfian erityisesti dialektisen logiikan yhteydessä. Hegel jakoi rationaalisen ajattelun ymmärrykseen ja järkeen. Ymmärrys koostuu tietojärjestelmien mieleen painamisesta muistin avulla. Täysdogmaatiokot elävät pelkästään niiden annista. Muutos on niille kauhistus.
Järki on luonut nuo tietojärjestelmät, ja aika-ajoin, kun lakkaavat vastaamasta todellisuutta, se särkee ne, ja luo uusia. Keltanokkasivistyneistö ei juuri koskaan pysty siihen, sillä koulujärjestelmä ei tunnusta järjen olemassaoloa. Jos koulujärjestelmä perehtyisi järjen hyväksikäyttöön, se opettaisi koko ajan maailman muuttamista, vallankumouksellista ajattelua ja toimintaa.
Ymmärrys pelaa tietojärjestelmillä, kuten sanoin. Se päätty aina dogmatiikkaan. Se on vanhoillisuuden höyhenpatja. Ilmankos Piho oli bloggaajan kanssa samaa mieltä. tietojärjestelmät ovat kollektiivista kulttuuriperintöä. Se on hyvä hallita, mutta se on riittämätöntä.
Järki on yksilöllistä, radikaalia ja uudistushakuista. Järki toimii dialektisesti. Se heijastaa todellisuuden ikuista liikettä, sisäistä taistelua, todellisuuden ristiriitojen kautta tapahtuvan muutoksen ja kehityksen tutkimista ja sen hyväksikäyttöä tietojärjestelmien rakentelussa ja kumoamisessa.
Älykkyystestit ovat typerintä, mitä ymmärrykseen nojaava sivistyneistö on keksinyt.
Ottamatta tällä kertaa lainkaan kantaa esittämäsi sisältöön tuosta älykkyyden ja järjen pohdinnasta tuli mieleeni Kekkosen väitetty toteamus oman presidentinvirkansa viime kuukausina: "Koivisto on huippu älykäs mies, ja siksi minä pelkään, että Suomi on hänen jäljiltään konkurssikypsässä tilassa."
Koivistohan oli pankkiiri ja ajoi pankkiirien asiaa kansan kustannuksella. Mikäli hänen toimiaan olisivat valvoneet yhtä älykkäät ja osaavat poliitikot, niin he olisivat estäneet hänen härskeimmät päätöksensä tuomalla ne julkisuuteen kansankielellä. Samoin osaavat poliitikot olisivat estäneet Kataisen ja Urpilaisen euro-toimet.
Tarkoitin älykkyystestillä John Ravenin Progressive Matrice -testejä. Ne eivät vanhene ja niillä pystyy mittaamaan ihmisen loogista ajattelua. Kun loogisen ajattelun yhdistää riittävään määrään talous- ja tilastomatemaattista osaamista ja ymmärtää yhteiskunnan tärkeimmät lait, finanssikapitalismin ja teollisuuskapitalismin vaikutukset yhteiskuntaan, niin eiköhän sillä seulalla valita paljon parempia ehdokkaita ja äänestäjiä, kuin nykyiset janitoivolat ja tanjakarpelat.
Olisin mielelläni osallistumatta politiikkaan, mikäli siellä olisi vain itseäni älykkäämpiä ja talousosaavampia ihmisiä päättämässä asioista.
Kiitos analyysistäsi, joka meni muuten pieleen, paitsi varmaan sen "ajattelijan" osalta.
Mjaa. Ihmisten elämä on muutakin kuin logiikkaa. Kyllä maata vaan johdetaan arvoilla, sillä ihmisyys perustuu arvoihin. Ja yhteiskunta heijastaa sen ihmisjäsenten arvoja. Looginen päättelyketju alkaa aina jostain. Yleensä siitä mitä halutaan saavuttaa. Se perustuu arvoihin, haluihin ja tavoitteisiin. Joskus myös epäloogiselta näyttävä ratkaisu voi olla parempi kuin looginen.
Hiukan epäselväksi jää, Heikki, ratkeaisiko äänioikeus lopuksi ikää esimerkiksi koulun lopuksi tehdyn testin perusteella, vai ajatteletko, että kaikki testattaisiin aina ennen vaaleja?
Kuka valitsisi testaajat? Siis sen jälkeen, kun sinä ja Putin olette kuolleet.
Riittää kun poistetaan puoluekuri ja päätökset tehdään itse kunkin edustajan oman harkinnan mukaan.
Tällainenkaan ei toimi. Järkevästi hoidetut talous- ja turvallisuuspolitiikka ovat erittäin tärkeitä Suomelle ja niissä edustajien sooloilut olisivat haitaksi.
Nyt nyt ne ovat kaikkea muuta kuin järkevästi hoidettuja! Vai voitko vakavalla naamalla kehua Suomen talouden ja puolustuksen hoitoa nykyisellä puoluekurilla?
Mikko Nummelin,
Eiväthän edustajat mitään sooloile, eivät ole ennenkään. Talous- ja turvallisuuspoliittiset asiat valmistellaan muualla. Ei siis edustajien toimesta, sooloilusta puhumattakaan. Eduskuntaan tuodaan käsiteltäväksi noin yleensä ottaen hallituksen esitys.
Jos joku sooloilee, on se ministeri. Ministerin voi heti laittaa järjestykseen EDUSKUNTA.
Ryhmäkuri pois niin eduskunta saa takaisin menettämänsä vallan.
Kari Fagerström
Hienoa, olen tasan samaa mieltä ja sanonutkin sen jo eräitä kertoja.
Mikäli näin tehtäisiin, saisi eduskunta heti takaisin sen vallan, joka sille perustuslain mukaan kuuluu.
Tällä hetkellä tilanne on se, että eduskunta nauttii hallituksen luottamusta.
Tosiaan, parlamentaarisessa järjestelmässä (joka alunperin on peräisin Englannista) hallitus ja eduskunta muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jossa vahva hallitus kuitenkin pystyy käytännössä määräämään. Lueskelin netistä joskus noista valtiojärjestelmistä, ja presidenttivaltainen järjestelmä (esim. USA) on siinä mielessä parempi, että se noudattaa paremmin alkuperäistä vallan kolmijaon periaatetta. Parlamentti säätää lait, presidentti johtaa hallintoa yhdessä hallituksensa kanssa, ja tuomioistuimille kuuluu tuomiovalta. En tosin tiedä, miten hyvin tuo käytännössä nykyään USA:ssa toimii.
Demokratia on myös suhteellinen käsite. Minusta esimerkiksi Iso-britannia ei ole oikea deokratia vaan kahden puolueen diktatuuri. Ehdotuksesi johtaisi kyllä yhteiskunnallisen eri arvoisuuden kasvuun. Ikävä kyllä ihminen etsii aia omaa etuaan(joitain poikkeuksi toki on). Tällöin asiat hoidettaisiin niin että päätöksiä ei tehtäisi yleisen edun nimissä vaan eliitin nimissä.Jos testin suorittaneet olisivat kaikki sellasia jotka miettisivät yhteistä etua systeemi voisi ehkä toimia. Tietysti voi kysyä mitä järkeä on antaa äänioikeus sellaiselle joka ei lainkaan ymmärrä mistä koko hommassa on kysymys mutta suomessa näitä lienee sen verran vähän ettei ole tarpeen tehdä karsintaa. Intiassa voisi olla paikallaan laittaa vaikka lukutaito äänioieuden ehdoksi. On myös syytä huomata että moni hallitsee jonkun politiikan osa-alueen muttei kaikkia. Jos mietitään kuka on paras henkilö sanomaan mitkä aineet ovat koulussa pakollisia niin vastaus on varmaan opettaja. Mutta jos kysytään kuka tietää parhaat keinot torjua rikollisuutta niin eiköhän poliisi tiedä opettajaa paremin. Uskoisin että minusta itsestäni tulisi hyvä oikeusministeri tai valtiovarainministeri mutta puolustusministeriksi olisin täysin väärä henkilö
"Sovelutuvuustestien" hallinnoijien kanssa oltaisiin taas saman perimmäisen ongelman äärellä.
I am with DD.
Aivan. siksi suosittelen vapaata mutta aktiivisuutta vaativaa Suoraa Demokratiaa. Siellä soveltuvuus hoituu ihan luonnonvalinnan kautta.
No voe rähmä mikä idea. Tosin pällitesti se on armeijassakin. Ehdotan että sama pällitesti kaikille ehdokkaille. On olennaista tietää se haluaisitko olla kukkakauppias ja kysyä se kahteen kertaan eri tavalla. Ja jos vanne kiristää päätä niin siinä kohdassa kannattaa ruksia "kyllä". Palkinnoksi voittajille diplomi ja epäonnistuneille banaani.
Niin ja äänestäjille pitäisi suorittaa kans sitten tasotesti (ohessa esimerkki):
Kumpi on parempi johtaja?
a) psykopaatti jonka äö on 200 ja haluaa uutta maailmansotaa?
b) rauhaa rakastava sosiaalisesti taitava humaani ihminen jonka äö on 90?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 48 kommenttia